"Ootko yhtään ottanu nyt"? Alkoholinkäytöstä keskusteleminen äitiysneuvolan ensikäynnillä.

Suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt 1960-luvun lopulta lähtien huomattavasti. Kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö myös raskausaikana on yleistynyt huolestuttavasti. Päihteistä eniten käytetään raskausaikana alkoholia. Raskaana olevista naisista arviolta kuusi prosenttia on alkoholin suurkuluttajia. Alkoholi onkin tärkein yksittäinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Äitiysneuvoloilla on keskeinen rooli raskaudenaikaisen alkoholinkäytön tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Tähän tehtävään vaaditaan erityisesti kykyä tuloksekkaaseen vuorovaikutukseen äitien kanssa. Tässä pro gradu – tutkielmassa kuvataan, miten tamperelaisissa äitiysneuvoloissa keskustellaan alkoholinkäytöstä odottavien äitien kanssa. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä videoidusta ja litteroidusta äitiysneuvolan ensikäynnistä. Vastaanotoista tarkastellaan ensikäyntien kokonaisrakennetta, AUDIT –testiin perustuvan päihteidenkäyttöä kartoittavan kyselylomakkeen käyttötapoja sekä äitien ja terveydenhoitajien välistä vuorovaikutusta alkoholinkäytöstä keskusteltaessa. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty laadullista keskustelunanalyysia. Tutkimuksen perusteella äitiysneuvolan ensikäyntien kokonaisrakenne muodostuu yhdeksästä eri toimintavaiheesta ja vastaanotot etenevät varsin joustavasti vaiheesta toiseen. Vanhempien etukäteen täyttämää päihdelomaketta käytettiin systemaattisesti päihdekeskustelujen avaamiseksi. Lomakkeen täyttämisessä oli ongelmia kolmella äidillä, sillä lomakkeen täyttöohje oli epäselvä. Yksikään tutkituista äideistä ei kertonut omaavansa ongelmaa alkoholinkäytön suhteen. Päihdelomake vaikutti antavan terveydenhoitajille keinon kysyä suoraan alkoholinkäytöstä. Kysymykset olivat kuitenkin usein johdattelevia, kyllä/ei – vastausta hakevia. Yhdeltä äidiltä ei kysytty lainkaan raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. Äitien vastaukset olivat pääosin niukkoja eivätkä he itse kysyneet aiheesta mitään. Alkoholinkäyttöä koskevaa neuvontaa annettiin kymmenestä äidille seitsemälle. Neuvominen vaikutti rutiininomaiselta terveydenhoitajan perustehtävältä, eikä neuvominen useinkaan kytkeytynyt äidin kommentteihin ja yksilölliseen tilanteeseen. Jatkossa tulee entisestään kehittää terveydenhoitajien vuorovaikutustaitoja asiakaslähtöisempään suuntaan, etenkin aroista aiheista keskustelemisen, kysymisen ja neuvomisen suhteen. Myös neuvoloissa käytettävään päihdelomakkeeseen tulee lisätä selvempi ohjeistus. Asiasanat:alkoholinkäyttö, äitiysneuvola, vuorovaikutus, keskustelunanalyys